Tapaamme digitaalisesti. Kuten nykyisin usein tehdään. Magnus on nuhainen, ja hän kertoo olevansa tosi vilustunut. Näen taustalla ison hyllyn, jossa on hänen camping-tarvikkeitaan.
’London calling’
Magnus, joka tunnetaan ehkä paremmin Arwetina, kouluttautui musiikkialalle. Monen mutkan kautta hän päätyi Lontoossa
opiskelevan silloisen tyttöystävänsä – nykyisen vaimonsa – kanssa asumaan Lontooseen. Magnus työskenteli brittiläisissä levy-yhtiöissä. He asuivat metropolissa 10 vuotta. Jossain siellä, luovassa ympäristössä, jossa oli paljon työtä, olutta ja myöhäisiä iltoja, hän alkoi tuntea kaipuuta takaisin luontoon. Kysyn hänen vuosistaan Lontoossa, suurkaupungin sykkeessä, sumussa ja tungoksessa. Aivan noin se ei kuitenkaan mennyt. He asuivat alueella, jossa luonto oli lähellä. ”Näin Buckinghamin palatsin luultavasti yhden kerran Lontoossa viettämieni vuosien aikana.” Isä lupasi hänelle, että jos hän muuttaisi takaisin kotiseudulleen, hän saisi kanootin. Oli tärkeää, että se olisi Inkas-kanootti, ’rikkoutumaton’, kuten isä sen ilmaisi. Asiat menivät kuitenkin vähän toisin. Kotiin palattuaan Arwet hankki itse oman kanootin. Hän sai lainata eräältä vuokraajalta vanhanmallisen Inkas-kanootin – toistaiseksi.
Seikkailu, osa 2 Nykyään
Magnus toimii suurten kansainvälisten yritysten äänija musiikkituotannon parissa. ”Saamme aika paljon toimeksiantoja peliteollisuudelta, ja työ on sekä musiikki- että äänisuunnittelua.” Saan nyt itse oppia jotain aivan uutta. Äänikirjat alkavat ilmeisesti hitaasti muistuttaa enemmänkin radioteatteria, jossa on sekä musiikkia että äänitehosteita. Pandemian aikana teimme muutamia sellaisia tuotantoja. Kuten jo mainitsin, hänen ulkoilu-varusteensa ovat kellarissa. Valikoima on todella kattava. Arwet kertoo Kolmårdenmetsää ympäröivistä metsistä. Ne olivat hänen lapsuudessaan vielä koskemattomia. ”Siellä on tehty paljon avohakkuita.” Juuri tässä hänen Inkasinsa toimii sankarin roolissa. ”Pääsen sen avulla koskemattomien keitaiden äärelle”. Hän kertoo pienestä lahdekkeesta, jossa on luonnollinen hiekkapohja. Hänen perheensä on antanut sille nimeksi ’Secret’. Retkillä mukana on myös toinen harrastus, valokuvaus. ”Työskentelin 90-luvulla valokuvausavustajana. Harrastan valokuvausta vielä nykyisinkin”. Hän kertoo jotain, mikä asiaan vihkiytyneen korville on kaunista ’musiikkia’. ”Käytin analogista suurkuvakameraa ja kehitin kuvat itse.” Magnus alkoi käyttää digitekniikkaa vasta puolitoista vuotta sitten. Vaihdamme vielä muutaman sanan ’tekniikasta’. Objektiiveista, polttoväleistä ja valovoimasta. Jälkimmäisin on tärkeä lyhyiden syväterävyysalueiden luomisessa
”KASVOIN SIIHEN – VIETIMME ULKOILMAELÄMÄÄ”
Digitaalinen ’luonto’
Keskustelemme siitä, miten tämä uusi aikakausi vaikuttaa meihin ihmisiin. Ja miten lapsilla ei saa koskaan olla tylsää. Kaiken pitää olla käden ulottuvilla. Älypuhelimessa! Muistelemme, miten lapsena leikimme joskus yksin. Piti keksiä itse. Hetken kestävä ’ikävystyminen’ herätti luovuuden. Tässä kohtaa Arwet puhuu paljon luonnon parantavasta voimasta. Mutta kestää aikansa oppia ystävystymään luonnon kanssa ja tuntemaan olonsa turvalliseksi. ”Monet eivät ole tottuneet liikkumaan luonnossa ja saattavat jopa stressaantua.” Tutkimukset osoittavat, että kivikautiset aivomme ovat jatkuvassa sokkitilassa. Tietoa ja vaikutelmia on liikaa. Arwetille luonto toimii akkulaturina. Joka keskiviikko hän ottaa esiin kanoottinsa ja kameransa ja ottaa mukaansa ehkä hieman kahvipapuja. Hän etsii keitaita. Hän selittää, miten kanootti on niin lähellä vettä ja miten kuulet airojen leikkaavan vedenpintaa. Hän kertoo luonnon hiljaisuudesta, joka ei ole kuitenkaan lainkaan hiljaisuutta. ”Äänet ovat vain toisenlaisia.”
”MELONTA ON KUIN MEDITAATIOTA”
Inkas – ja muutama sana vanhasta tiedosta
Kanootin valinta oli helppoa. ”Voin lähteä minne tahansa. Minun ei tarvitse miettiä pohjaa ja mahdollisia kiviä. Inkas on
käytännössä kulumaton”. Arwet toteaa lopuksi, että melonta on ’’marinoitunut’ meihin jo kauan sitten. Nyt tulemmekin aiheeseen, josta me molemmat olemme kiinnostuneita, nimittäin antiikinaikaiset kulttuurit ja vanha tieto. Ne ovat kuitenkin jo aivan oma tarinansa.
